Nokipalo:

Miten nokipalo syttyy ja miten toimia sen sattuessa?

Julkaistu 23.10.2026

Suomalaisissa savupiipuissa syttyy vuosittain noin kolmesataa nokipaloa (Sisäministeriö, nuohous). Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan liekit leviävät hormista varsinaiseen rakennukseen harvoin, keskimäärin hieman alle 20 tapauksessa vuodessa palo aiheuttaa laajemman tulipalon vaaran. Nokipalojen ylivoimaisesti suurin syy on nuohoamaton tulisija ja vääränlainen tulisijan käyttö, mikä tarkoittaa, että riskin torjuminen on usein täysin asukkaan omissa käsissä.

Mikä on nokipalo ja mistä se johtuu?

Nokipalo saa alkunsa, kun hormin sisäpintoihin kertynyt noki tai syttymisherkkä piki leimahtaa palamaan. Tällainen palotapahtuma nostaa hormin sisälämpötilan nopeasti jopa yli tuhanteen asteeseen. Äkillinen ja kova kuumuus voi pahimmillaan halkaista hormin rakenteita. Yleisimmät syyt vaarallisen nokikerroksen syntyyn ovat:

Nuohoamaton hormi: Noki ja piki pääsevät kerrostumaan piipussa vuodesta toiseen, jos säännöllinen nuohous laiminlyödään.
Märän puun polttaminen: Puun kosteus ja epäpuhtaudet tiivistyvät piipun sisäpinnoille herkästi syttyväksi kerrokseksi.
Kitupoltto: Jos palamisilmaa on liian vähän tai peltiä pidetään liian pienellä, puu ei pala puhtaasti. Huono veto laskee palamisen lämpötilaa ja kasvattaa nokimäärää nopeasti.
Muun kuin puun polttaminen: Roskien, muovin tai käsitellyn puun polttaminen synnyttää runsaasti hormia karstoittavia aineita.
Tulisijan ja hormin rakenne: Hormin muoto vaikuttaa merkittävästi nokeentumiseen. Vaakavedot keräävät karstaa pystysuoria hormeja enemmän. Lisäksi poikkeuksellisen pitkässä tai ulkoseinässä sijaitsevassa piipussa savukaasut saattavat jäähtyä matkalla liikaa, jolloin ne tiivistyvät takaisin kiinteäksi noeaksi ennen piipusta poistumista.

Oman tulisijan rakenteesta, oikeista lämmitystavoista ja riittävästä palamisilmasta on hyvä keskustella nuohoojan kanssa nuohouksen yhteydessä.

Mistä tunnistat alkavan nokipalon?

Alkavan nokipalon tunnusmerkit voivat olla sekä näkyviä että kuultavia. Ulkopuolelta palon havaitsee usein ensimmäisenä naapuri, joka huomaa piipusta tupruavan voimakkaan, mustan savun tai suoranaiset liekit. Sisätiloissa nokipalosta varoittavat hormista kuuluva kova humina sekä ilmanvaihtoaukkojen ja luukkujen tärinä, kun palo hakee lisähappea.

Miten toimia nokipalon sattuessa?

Nokipaloa ei voi sammuttaa itse, joten oma-aloitteiset sammutusyritykset kannattaa unohtaa. Jos havaitset nokipalon merkkejä, toimi seuraavasti (Pelastustoimi):

Soita välittömästi hätänumeroon 112 ja seuraa tilannetta pelastuslaitoksen saapumiseen saakka.
Pidä pellit auki. Peltien sulkeminen aiheuttaa merkittävää lämpötilan nousua. Kuumuus saattaa johtua piippua ympäröiviin palaviin rakenteisiin ja sytyttää tulipalon esimerkiksi väli- tai yläpohjan läpiviennin kohdalla. Lisäksi kiinni laitetut pellit voivat sulaa kuumuudessa kiinni-asentoon.
Älä koskaan kaada vettä piippuun. Veden käyttö pahentaa tilannetta, sillä höyrystyvä vesi voi halkaista piipun.
Pidä ikkunat suljettuina, jotta piipusta suihkuava kuuma palamisjäte ei pääse sisätiloihin sytyttämään lisäpaloja.

Nokipalon ehkäisy on kiinni arjen rutiineista

Kaikkein tärkein yksittäinen turvallisuusteko on lakisääteinen säännöllinen nuohous. Ammattitaitoinen nuohooja poistaa hormiin kertyneen syttyvän aineksen ja tarkistaa samalla piippusi kunnon. Vakituisissa asunnoissa nuohous tulee teettää kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. On hyvä muistaa, että lakisääteinen nuohousväli on minimivaatimus. Jos tulisijat ovat kovalla käytöllä, kannattaa niitä nuohouttaa useammin.